torn apart

Tänään heräsin lasten riehumiseen ja Mamman kids, we're leaving in five -huutoon, jonka jälkeen kierin sängyssä varmaan tunnin ennen etäisesti peikon näköisenä alakertaan raahautumista.

Tänään söin aamiaislounaaksi eilisiä thaikkujämiä ja seurasin ikkunasta vastapäisen naapurin haravointia. Nauroin vain vähän kun äijä veti perseelleen sateen liukastamalla nurmikolla.

Tänään kiertelin kaikki keskustan vaatekaupat läpi, ja onnistuin käyttämään alle tonnin. Ostin tuulihousut, nahkabootsit, vitamiinivettä, taulun, kynsilakan ja collegepaidan. Tuulitakki jäi ostamatta.

Tänään Granitissa mulle kerrottiin ruotsiksi, että liike sulkeutuu parin minuutin sisällä. Vastasin ihan automaattisesti hymyillen, että okej, tack, ja granitpoika hymyili takaisin. En ostanut mitään.

Tänään käytin mun ruotsalaista pankkikorttia Hemsköpin itsepalvelukassalla. Muistin mun PIN-koodin paremmin kuin mun suomalaisen pankkikortin vastaavan.

Tänään ostin Pojalle joululahjan, josta tiedän sen tykkäävän ja jonka tiedän olevan miltei päivittäisessä käytössä heti aurinkokeleillä. Se oikein huusi Pojan nimeä mulle, enkä voinut jättää sitä hyllylle vaikka jouluun on päivää vaille kaksi kuukautta aikaa.

Tänään neuvoin brittituristeille kuinka päästä Götgatanilta Drottninggatanille ja törmäsin samoihin ihmisiin tuntia myöhemmin Drottninggatanilla. Hymyilytti.

Tänään oon ollut se ihminen, joka tulee vihreän linjan metrolla keskusasemalle eikä nosta katsettaan kirjastaan juostessaan laiturin toisella puolen lähtöä tekevään punaisen linjan metroon. Jep, juuri se assholeihminen.

Tänään jouduin ottamaan 34 minuutin bussin kotiin kun luin itseni ohi omasta metropysäkistäni ja näin missasin 4 minuutin bussin kotiin. Luin bussissa, enkä missannut pysäkkiä vaikka seuraavan stopin ilmoittava näyttö ei toiminutkaan ja ulkona oli pilkkopimeää.

Tänään havahduin ajatukseen. Kunpa olis kotona. Keskellä Drottninggatania, keskellä lauantai-iltapäivän pahinta turistirysää, keskellä Kygon Cut Your Teeth -remixiä.

Tänään palasin jalat hoosiannaa huutaen tyhjään kotiin, enkä tiennyt mitä pitäisi ajatella kun kunpa olis kotona -fiilis meni pois, täydentyi heti kun astuin ovesta sisälle.

Tänään katselin mun joululentoa takaisin Suomeen, ja mietin, oliko se sittenkin virheostos.