Aupparilla tukiverkosto on kyllä kaiken A ja O. Ja nimenomaan paikallinen tukiverkosto. Ihmisiä, jotka on lähempänä kuin puhelinsoiton tai tekstiviestin päässä ja joiden kanssa murheet unohtuu ja jotka ymmärtää sun tilanteen.
Oltiin viikonloppu S:n ja T:n kanssa Nyköpingissä ja Tukholmassa, ja kyllä aika tehokkaasti unohtui taas kuluneen viikon paskat ajatukset. Tänään kun selasi puhelimesta viikonlopun videoita ja kuvia, niin ei voinut kuin hymyillä vaikka ne olikin vain pieniä, tyhmiä hetkiä sieltä täältä kun Maxin yöpalalta, korttelin spurgupaikalta tai ihan vaan autosta. Vuoden tai kymmenen päästä ois kiva, jos ne ois vielä tallessa ja vois palata tähän aikaan, ja miettiä, kuinka sitä lähtikin tosta vain Ruotsiin ja tapasi huipputyyppejä puolivahingossa.
Huomenna paluu toivottavasti parempaan arkeen. Tänään heräsin perinteisiin itkupotkuhuutotappeluihin, jonka jälkeen heitin korvatulpat korviin ja käänsin kylkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti