Vähän hassua blogata jostain muualta kuin kodista. Ruotsikodista. Suomikodista. Arlandan lentokentältä. Helsinki-Vantaan lentokentältä. Nyt bloggaan Pojan parhaan kaverin, mun mammabestiksen kotoa. Kello on melkein 10 perjantai-iltana. Tää päivä on ollut yksi iso katastrofi.
Tyttö meni tänään viimein kouluun vaikka näyttikin keskiviikkoisen dental operationinsa jälkeen edelleenkin vähän chipmunkilta. Päivän aikana siivoilin paikkoja, juoksentelin asioilla, nukuin päikkärit ja kävin suihkussa. Sitten olikin jo aika hakea penskat. Jouduin ottamaan ison auton, koska oli tarkoitus ottaa kyytiin neljä penskaa ja pari aikuista. Nahisteltiin parkkiksella yhden isän kanssa siitä, voiko se oikeasti pitää harmaata Hollister-hupparia ja harmaita Hollister-höntsiä yhtä aikaa, ja sitten tapeltiin lasten kanssa maasturin takimmaisten penkkien kanssa, ja lopulta saatiin nekin alas ja ajeltiin ostoskeskukseen.
Siellä tuli dilemma kun froyo-paikassa ei käynytkään AMEX eikä mulla ollut tarpeeksi käteistä ja Mamma ilmoitti, että metro ei kulje ja että hän on jumissa lähellä keskustaa. No, lähettiin ajelemaan kotiin, mutta Mamma laittoikin viestiä, että MTR heitti korvaavat bussit peliin ja on matkalla. Heitin pojat nopeasti kotiin ja käskytin välipalalle ja olemaan sotkematta paikkoja. Sitten takaisin ostarille, tytöt Mamman luo ja itse hakemaan sushia lapsukaisille. Sitten kotia kohti, matkalta otettiin se näiden vanha auppari L kyytiin. Tässä vaiheessa meidän aikataulu kusi ja pahasti.
Siivottiin lasten kanssa niiden huoneet ja pakattiin yökyläilyä varten. Heittelin vähän omiakin kamoja kasaan, siivoilin oman huoneen ja pistin pyykkejä paikoilleen. Sitten sainkin vanhana tarjoilijana käskytyksen kiillottamaan aterimia, taittelemaan lautasliinoista ruusuja (lapset kanteli kun kerran tein niille...) ja kattamaan pöytää. Yhtäkkiä kello olikin vartin yli kuusi, ja helpottuneena pakenin kotoa neljän lapsen kanssa. Mamma huuteli ovelta, että kiitoskiitos, meikä paineli menemään läppäri kainalossa ja reppu olalla lapsia hoputellen.
Ajelin ekana pojat mammabestiksen kotiin, sitten tiputin tytöt YH-isin luo, kävin kaupassa ja ajelin sitten takaisin mammabestiksen ja poikien luo. Mammabestis miehineen päättikin lähteä puolisen tuntia myöhemmin, joten hengailin keittiössä sen kanssa, juteltiin mukavia. Se luuli mua jenkiksi. Korjasin asian ja sitten päästiinkin ylläripylläri suomalaisten juomistavoista. Jooh. Se miehekekin tuli siinä kotiin samalla kun hain poikia alakerrasta syömään, ja se pisti heti Meghan Trainorit soimaan ja tanssitti poikia. Kävi suukottamassa vaimoaan poskelle ja halikin sitä siinä vähän. Niin ällöttävän rentoa ja suloista, että olin vähän kateellinenkin kun meillä ei ole tuollaista. Pojat söi ja pariskunta lähti siinä illanviettoonsa, ja lupailin, että saavat olla niin kauan haluavat. Kattelin, että Max tässä lähellä on alltid öppettttttt, voisi T:n kanssa toistaa torstain mässäilyt.
Nyt istuskelen sohvalla poikien kanssa ja katsellaan leffaa. Kello on puoli yksitoista. Ei väsytä. Huomenna jos juhlisi vaikka S:n synttäreitä ja tsilleen. Hyvä fiilis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti