sun is shining

Sillon kun joutuu konsultoimaan edellistä postausta niin silloin ei kyllä asiat hyvin mene. Ei mulla ole varsinaisesti ollut kiirekään, mutta nää säät ovat olleet täällä afrikkalaisen helleaallon takia kerrassaan mainiot.

Aloitetaan vaikka viime perjantaista. Poika oli jostain syystä kerrassaan hirviömäinen koko päivän. Se huusi ja itki ja potki ja raivosi ja huh huijakkaa. Luovutin lapsen kanssa jossain vaiheessa ja kaiken elektroniikan siltä vietyäni menin viikkailemaan pyykkejä kellariin. No, ovelta kuului epämääräisiä ääniä ja mielessä pyörähti, että se lukitsi mut viime syksynä ulos talosta niin ehkä se nyt lukitsee mut kellariin. Jatkoin viikkailua tyynesti varmaan vartin ja lähdin sitten pyykkikorin kanssa yläkertaan. Ovihan oli kuin olikin blokattu. Sanoin pennun nimen tomerasti moneen otteeseen ja yritin saada ovea auki inhimillisin keinoin, mutta lopulta multa paloi kärsivällisyys loppuun ja ärähdin oikein kunnolla ja rymäytin koko kroppani ovea vasten. Lapsi lähti juosten ja kiljuen yläkertaan. Sain hetken tapella tuolia oven edestä pois, mutta pääsinhän sieltä lopulta pois.

Onneksi oli enää tunti edessä lasten kanssa. Kohtelin Pojan sen ajan kommelluksia kuin poika olisi näkymätön, ja se alkoi vissiin nyppiä sitäkin. Mua nyppi kuitenkin sitä enemmän kun oli käynnissä vuosisadan migreeni ja lapsi on kuin hirviö. Kyllä se jossain vaiheessa luovutti ja rauhoittui omaan sänkyynsä lukemaan ihan oikeaa kirjaa. Kävin sitten hakemassa Mamman pyynnöstä thaikkuruokaa dinneriksi ja samalla poimimassa itse Mamman kyytiin.

Ilmoitin heti ensimmäisenä Mammalle, joka oli jo poiminut ruoat matkaansa, että mä en sitten halua olla tekemisissä Pojan kanssa koko loppupäivänä. Mamma oli myöskin järkyttynyt Pojan käytöksestä, mutta as always, eipä ollut oikein mitään seurauksia näilläkään tekemisillä. Onneksi karma oli kuitenkin mun puolella - vakkaripaikassa oli kustu tilaus siten, että Pojan setissä olikin vain viisi sushipalaa kymmenen sijaan. Hahahahahha karma is a bitch jne. Siitäpä talo sitten räjähtikin, mutta mä olin vapaalla, joten korvatulpat korviin ja byebye.

Lauantaina tosiaan mentiin A:n kanssa Skinnikselle kolmen viinipullon, fetapaketin ja kirsikkatomaattien voimien. Katseltiin auringon hidasta laskua, nautittiin lämmöstä kymmenien muiden tukholmalaisten kanssa ja melkein pilasin mun uudet Vans-kenkulit pissapaikalla! Jossain vaiheessa alkoi niksat vaivaamaan, ja A pääsi muistelemaan venäjän opintojaan kun meidän alapuolella grillaili isompi porukka valkovenäläisiä. Oltiin jo kadehdittu niiden eväitä ja hyvännäköisiä juomamiksauksia, joten kun tuuppasin A:n sinne niin toivoin sen palaavan paitsi savukkeen niin myös ruoan kanssa.

Ei se palannut ruoan kanssa, mutta saipa nikotiinintarpeensa täytettyä. Ehdittiin siinä nauraa ja viimeistellä meidän viinipullotkin, kunnes yksi valkovenäläisistä tuli moikkailemaan kahden muovimukin kanssa. Ymmärsin itsekin, että vodkaa tytöille tässä nyt. Olin vähän epäileväinen. En siksi, että vodkaa, vaan siksi, että drinksuja vierailta miehiltä. No, rohkeasti vain maistelemaan ja voi vittu kun oli niin helvetin hyvää! Kyselin reseptiä, ja sainkin jonkun vodkan nimen, jonka tosin viinihuuruissa ehdin unohtamaankin. Sitten vain puristaa puolikkaan sitruunan mehun sekaan. Oijoi.

Alettiin tekemään lähtöä kun aurinko oli kokonaan kadonnut lähempänä puoltayötä. Ei kuitenkaan ehditty edes nousta kun herra Valkovenäjä palasi täyttämään mukeja ihan ilman pyyntöä! Käytiin onnittelemassa synttärisankaria ja muutenkin jubailemassa, ja sitten suunnattiin puolitäysien mukien kanssa kohti McDonald'sia, koska grillieväitä ei meille irronnut :( No, mäkkärit massuissa suunnattiin omille tahoillemme, A semivakavan miesystävänsä luo ja minä kotiin, koska niin. Seuraava päivä koomattiin uusien viinipullojen kanssa Skeppsholmenissa fiilistelemässä ÅFRace2015-tapahtumaa. Suurimmaksi osaksi tosin vaan lojuttiin, torkuttiin ja otettiin aurinkoa. Jossain vaiheessa käytiin täydentämässä eväitä kokiksen ja suklaan muodossa.

Tolla viikonlopulla olikin hyvä lähteä maanantairientoihin! Musta tuntuu, että toi alkuviikko meni ihan unessa? En muista mitä tehtiin, miten lapset olivat, miten mä voin ja bla bla. Paitsi keskiviikkona. Ja käytiin luonnontieteellisessä museossa tiistaina? Joo.

Meidän oli tarkoitus viettää koko keskiviikkoa YH-iskän perheen kanssa rantsulla. Koska tiistaina oli käynyt paska sijaissiivooja, joka oli ensinnäkin jättänyt kaksi kolmasosaa tekemättä. Joten oltiin sovittu tiistaina museoreissun hyvissä fiiliksissä, että me lasten kanssa imuroidaan niiden huoneet ja siivotaan kylppäri sekä viikataan vanhempien puhtaat pyykit. No, Poika oli erittäin vaikea heti aamusta asti eikä suostunut viikkaamaan pyykkejä. Ilmoitin, että epäreilua Tytön kannalta, että se täällä viikkailee mun kanssa. Poika veti sellaiset kilarit, että soitin ihan suosiolla heti Mammalle. Makkarista kuului vaan Tytön ääni, että nice job, Ppika...

Mamma yritti puhua Pojalle, mutta ei oikein auttanut. Se laittoi sitten viestiä, että älä puhu sille, että ota vaan syliin ja silittele hellästi. Sanoin, että okei, ja sitten totesin itselleni, että en vitussa. Viikattiin Tytön kanssa pyykit loppuun, ilmoitin Pojalle, että me lähdetään nyt Tytön kanssa rannalle, sun elektroniikka on piilotettu ja talosta netti katkaistu. Ja että lounasta voi lämmittää jääkaapista. Sitten vain ovet lukkoon ja heihei.

Tultiin illalla kotiin kuuden aikaan hauskan päivän jälkeen. Linnut tosin vei meidän Oreosit sillä välin kun haettiin pork burgereita, mutta muuten oli tosi kivaa ja lämpötilakin pysytteli melkein 25 asteessa! Poika yritti vieläkin kiukutella, mutta Tyttö ei millään jaksanut kuunnella sitä paskaa, ja meni puhuttelemaan velipoikaa. Makkarista kuului jotain tällaista: if you keep pulling that crap, she's gonna quit!! She can do that, you know! Mamma can't quit you because Mamma's your mother! But she can quit you any time she wants to!! You have to stop doing that to her!

Poika vissiin huolestui, koska poika tuli halaamaan mua keittiöön, pyysi anteeksi vilpittömimmin mitä olen ikinä siltä kuullut ja kysyi, että enhän mä nyt vaan lopeta. Sanoin, että en nyt lopeta. En sanonut, että tasan muuten lopetan jouluna.

Tänään olikin sitten tosi helppo päivä. Aamulla herättiin helposti, hoidettiin aamupala ja venereissua varten pakkaus pois alta, ja sitten odotin vain vastarintaa siivoushommissa. Vaan ei. Kylppärin siivous oli helppo jakaa, molemmat (jopa Poika) imuroivat huoneensa ilman mutinoita ja hoitivat kylppärin hetkessä. Sitten lähdettiinkin ajelemaan YH-isin luokse. Droppasin vain lapset sinne siinä kympin aikaan ja ajelin takaisin kotiin. Yhdentoista ja kolmen välillä lojuin aika hyvin meidän trampoliinilla grillaamassa itseäni. Jotain kuvia YH-isi lähetti venereissulta. Peukutin vaan ja kuuntelin hyvää musiikkia ja torkuin auringossa kokonaiset neljä tuntia nousten ainoastaan lisäämään aurinkorasvaa ja juomaan vettä.

Kolmen jälkeen palasin sisälle vain todetakseni, että mun aurinkorasvan suojakerroin on 15 ja että se on mennyt vanhaksi noin viime kesänä. Sitten ihailin peilistä palanutta vatsaani, kivoja shortsirajoja ja pesukarhuaurinkolasirusketusta. Perkeleen afrikkalainen helleaalto ja yli kolmenkympin helle. Ja UV-säteily. Huomenna käyn ostamassa kunnon rasvaa ja aftersunshittiä. Kiva.

Huomenna koko perhe lähtee veneilemään. Itse ajattelin grillata tota selkäpuolta. Uudet aurinkorasvat iholla. Massu ei välttämättä tykkää jos grillaisin sitä taas. Ois muuten kiva jos lämpötila laskisi alle 25 asteen myös öisin. Ja että aurinko myöskin laskis öisin. Mutta beggars can't be choosers. Kai. Ruotsin kesä. Loppukuusta sitten varmaan sataa niin maan perkeleesti. Taas.

Rapsutin just vasenta polvea ja sekin näemmä kärtsännyt. Nice.