Tänään suuria ilon tunteita aiheutti kun autolle kävellessä hyräilin Kolme vuotta jouluun -biisiä, ja kun starttasin auton, niin stereoista kajahti kyseinen biisi just siitä kohtaa kun mä hyräilin. Käänsin kappaleen sanoja myös Tytölle, joka totesi heti alusta (lokakuussa kaiken valmiiksi jo pakkasin...) et hei, täähän kertoo susta. Niin, mähän kaivoin lokakuun 12. päivä matkalaukun esiin ja sen jälkeen se on pakattu ja purettu ja pakattu ja purettu ja pakattu ainakin kolme kertaa. Mutta joo, kyllä voin samaistua tähän kappaleeseen. Kaksi ja puoli viikkoa tuntuu ihan kolmelta vuodelta.
Mutta niin.
Muistan kun suunnittelin tätä blogin kirjoittamista ja samalla mietin, että no jos mä nyt alan kirjottelemaan blogia niin kirjottelen kyllä koko vuoden ajalta enkä luovuta ekojen kuukausien jälkeen niinku monet muut auppariblogit. Silti tästä arjesta on pikkuhiljaa vaikeampaa ja vaikeampaa työstää tekstiä ulos. Selailin blogia takaisin elokuulle ja tahtoisin nyt lainata itseäni: Koska oon noin 93,5% varma, että tää blogi on se juttu, joka pitää mut kiinni Suomessa ja suomen kielessä--
No miten sen nyt ottaa, mun parhaat ystävät täällä on molemmat suomalaisia ja puhutaan päivittäin, poikaystävä on ruotsinsuomalainen, yksi meidän bussireittiä ajava kuski osaa puhua suomea... Se siitä 93,5 prosentista. Mä oon niin kiinni suomessa ja suomalaisuudessa ja Suomessa, ettei mitään rajaa. Ja totta puhuen, se ei haittaa mua yhtään. Kyllä nää suomalaiset täällä on ihan erilainen tukiverkosto kuin suomalaiset Suomessa tai muun maalaiset täällä. Kyllä mä voin italialaiselle kaverille avautua mun lapsista, mutta en yhtä rikkaasti ja sydämestä kun voin suomalaisille. Tai kyllä mä voin Suomen suomalaisille puhua mun elämästä täällä, mutta ne ei tiedä koko tarinaa niin kuin nää suomalaiset täällä. Taisin todeta tän perjantaina meidän baarireissulla tytöille, mutta oon ihan tavattoman onnellinen, että oon tavannut S:n ja T:n täällä ja että meistä tuli näinkin tiivis kolmikko. Olisi ainakin NÄÄÄÄÄÄIN paljon raskaampaa ilman näitä tyttöjä.
Ja tytöistä puheen ollen, S oli täällä meillä yötä perjantain ja lauantain välillä! Mamma oli edelleen meren tuolla puolen, joten kotona oli vaan Pappa, Tyttö ja Poika eli periaatteessa kolme lasta. Hain S:n metropysäkiltä ja heitin sille vähän thaikkuruokaa nassun eteen, ja sen jälkeen lähdettiin hakemaan Poikaa lätkätreeneistä, jotka oli viimeisen kerran hallissa ennen kevättä! Tultiin just parahiksi nähdäksemme uuden koutsikokelaan klenkkaavan hallista ja koutsi-A tiesi kertoa, että koutsi-C lähti kuskaamaan sitä ensiapuun. Poika piti kamoja vaihtoessa luennon, että kuinka koutsienkin pitäisi pitää suojia niin ei kävis tällasia. Samaa mieltä. Tajusin myös vasta nyt tätä kirjoittaessa, että unohdin kertoa koutsi-C:lle ja -A:lle, että Poika haluaisi olla pysyvästi maalissa. No, ehkä kerron huomenna :D Olin tosi innoissani kun eilen oli ekat ulkojäät, mutta kun oli puolitoista tuntia istunut kaukalon laidalla kumisaappaat jalassa ilman sukkia, niin ei ollut enää niin kivaa. Onneksi Poika oli superhyvällä tuulella ja nyt kun sen tukka on ihan kuriton kihara niin se on myös harvinaisen söpö. Perjantaina tosin lähtee tukka, nyyh.
Tänä perjantaina näiden vanha auppari L tulee tänne illaksi vahtimaan lapsia ja kaikkea, koska mUN PARAS YSTÄVÄ TULEE TUKHOLMAAN. Haen sen mitä luultavimmin aamulla kentältä ja oon niin innoissani, koska en oo nähnyt tätä kakkapäätä sitten elokuun. Mulla on noin 0,5 suunnitelmaa valmiina sen pään menoksi, koska ei oo ollut aikaa pyöritellä ja suunnitella. Mutta jos sitä lennosta.
Muuten S teki meillä uunipannaria ja se nousi Pojan kolmanneksi lemppareimmaksi ikinä. Eli meikä tippui nelossijalle famun, isukin ja S:n taakse. Oli kiva kun lapset oli hyvällä tuulella eikä kumpikaan vierastanut S:aa, ja aluksi yökyläilyyn aika vastahakoisesti suhtautunut Pappakin vissiin tykästyi kun tarjosi vierashuoneen käyttöön ja kaikkea! On toi S tollanen hurmuri. Siitä hyvä tyttöystävä jollekin kun vanhemmat tykkää 100% varmasti!
Mitäs muuta jännää... Käytiin poikaystävän kanssa Gamla Stanin aika säälittävillä joulumarkkinoilla perjantaina, josta sitten käytiin vähän shoppailemassa joulujuttuja ja syömässä. Läheisestä pöydästä kuulutettiin kovaan ääneen, että Miikalla oli suonenveto kyrvässä ja tosi muikea ilme. Kanssasuomalaiset on ihania. Baarissa muuten joku tyttökaksikko tarjosi meille niiden pöytää, koska you look like you rule this place, you're the queens, sisterhood ja niin edelleen. Sitten joku ruotsalainen miekkonen tuli siihen juttelemaan, ja juttelin varmaan viitisen minuuttia ihan ilosena vaikka S ilmoitti, että sori puhutaan vaan suomea noin sata kertaa eri variaatioilla :D Kiva jos kielimuuri ei ole este jollekin!
Käytiin myös S:n kanssa lauantaina vähän seikkailemassa keskustassa ja se sai innostettua mut sellaisen puhelinkuorilompakkohommelin ostoon, mutta en oikein osaa käyttää sitä. Sunnuntaina heräsin parin tunnin yöunien jälkeen kuudelta ja lähdin ajelemaan kohti lentokenttää kun Mamman lento olikin 50 minuuttia etuajassa. Paitsi Swedavia kusetti mua. Istuin kylmenevässä autossa parkkiksella varmaan tunnin ennen kuin Mamma tuli. Sitten se kehtasi nukkua ja kuorsata koko matkan kotiin, ja mä toivoin tulitikkuja pitämään silmiä auki. Oltiin sovittu yhdeltä treffit kaupungille T:n ja S:n kanssa, mutta tytöt meni shoppailemaan ja sain armonaikaa mun unenjatkoille. Ilmestyin leffateatterille kahdelta kunhan olin ensin nukkunut metrossa vahingossa Slusseniin asti... Käytiin katsomassa Mockingjay ja sitten istuskeltiin Sandy's-nimisessä dinerissa, jonka sisustus on karannut 60-luvun mummonmökistä.
Koululta tuli muuten eilen kirje, että heeyyyyy we're having a small lice outbreak here, ja mun pää alko kutisemaan sillä hetkellä kun luin sanan lice. Paranoiakutinat on parhaita. Nyt syyhyää joka paikka vaikka meidän lapsilla ei kummallakaan ainakaan vielä ole täin täitä. Poika on yhtä paniikissa kuin minä, Tyttö on sitä mieltä, että ihan sama. Kauhulla odottaen ensi viikkoa kun munien itämisaika on ohi. Mammakin lähtee huomenna taas matkailemaan, joten minähän täällä sitten olen kädet ja tukka täynnä täitä. Tosi nice.
19 päivää.
PS. Kuinka hyvät mun seguet oli tässä postauksessa, häh.
Voitko tehdä sellasen listan parhaista joululauluista? (:
VastaaPoista